Emmi Itäranta – Kudottujen kujien kaupunki

”Kuinka väsynyt olen kantamaan öitäni yksin, katsomaan pois siitä, minkä tulee säilyä saaren silmiltä piilossa. Ohittamaan ovet, joista haluaisin kulkea, kätkemään pimeyteni ja pelkäämään, että se vuotaa kaikkien näkyville.”

emmi itäranta kudottujen kujien kaupunki blogi arvosteluEmmi Itärannan toiseen romaaniin Kudottujen kujien kaupunki kohdistui suuria odotuksia, jotka hän täytti mallikkaasti. Kudottujen kujien kaupunki on tunnelmaltaan lumoavan unenomainen ja kieleltään harvinaisen kaunis fantasia, joka käsittelee hyvin todellisia asioita: valtaa, luontoa ja rakkautta.

Ajallisesti ja paikallisesti määrittelemättömällä saarella unet ovat kiellettyjä, mutta se ei estä ihmisiä sairastumasta uniruttoon, joka tuomitsee kantajansa yhteiskunnan ulkopuolelle. Taudin pahetessa nuori kutoja Eliana löytää pahoinpidellyn, puhekyvyttömän naisen, jonka salaisuuksia selvittäessään hän joutuu ratkomaan saarta kannattavaa valheiden verkkoa.

Harvoin fantasia on näin kaunista. Kaunis ei ollenkaan oikea sana kuvaamaan saaren tukahdutettua yhteisöä ja raakuuksia, joihin kasvoton valta saa alamaisensa alistumaan. Yritän uudestaan: fantasia on harvoin näin henkeäsalpaavaa. Se on harvoin näin kaukana loitsuista, velhoista ja lohkäärmeistä. Itärannan kuvaama saari on aivan omanlaisensa maailma, niin hienosyinen, niin unenomainen. Sen kauneuden kätkemä rumuus on aivan omaa luokkaansa.

Itärannasta ei voi puhua mainitsematta hänen taituruuttaan sanojen kanssa. Hänen herkkä kielensä alleviivaa ihmisen haurautta; hänen kauniit kielikuvansa korostavat tummia yksityiskohtia.

Kudottujen kujien kaupunki on kudelma, jonka langanpäät karkaavat minulta heti, kun yritän keriä niitä esitettävään muotoon. Jätän sen siis rauhaan, jokaiselle harottavaksi auki itse.

Varastaisinko?

××××vaatii ryöstöä

Mitä lukukokemusta sinun on ollut hankala pukea sanoiksi? Mistä luulet sen johtuvan?

Advertisements

6 thoughts on “Emmi Itäranta – Kudottujen kujien kaupunki

  1. Jonna / Kirjakaapin kummitus sanoo:

    Itäranta kirjoittaa tosiaan kauniisti, ja kauniisti sinä hänen romaaniaan kuvaat.
    Aina silloin tällöin tulee tilanteita, kun kirjasta kirjoittaminen tuntuu vaikealta. Joskus tarina tulee liian lähelle, joskus taas tuntuu siltä, että sanottavaa ei oikein ole, joskus pelkää, että ei osaa tehdä oikeutta hienolle teokselle. Syitä on varmaan monenlaisia.

    Tykkää

    • Kirjavaras sanoo:

      Kiitos!

      Tunnistan nuo kaikki syyt. Tämän tapauksen kanssa syy oli siinä, että Kudottujen kujien kaupunki vaikutti kirjalta, josta ei halua tietää liikaa ennen lukemista vaan joka antaa eniten, kun sen kokee itse lukemalla.

      Tykkää

  2. Laura sanoo:

    Tämä oli kieltämättä varsin kaunis kirja. Kauniimpi vielä kuin odotti, ja vaikkei se minulle mikään mullistavan hyvä ehkä ollutkaan, jäi sen tunnelma kellumaan pitkäksi aikaa vielä mieleen. 🙂

    Mä oon huomannut, että mitä enemmän kirjasta pidän, sitä vaikeampi siitä on kirjoittaa, ainakaan kovin monipuolisesti muuta kuin kertoen että rakastaa. Toisaalta taas jos en ole pitänyt, yritän tietoisesti löytää ne kohdat jotka ei toimi, koska tietynlainen kritiikki toimii aina paremmin jo omassakin päässä kun tietää miksi ei pidä. Hyvän kirjan kanssa en näe niin tarpeelliseksi vääntää väkisin syitä rakkaudelleni, joten myös niistä kertominen ja kirjoittaminen tuntuu jäävän hieman ohuemmaksi. Ehkä niitä rakkaudenkohteita pitäisi niistäkin osata etsiä vielä yksityiskohtaisemmin. 🙂

    Tykkää

    • Kirjavaras sanoo:

      Niimpä. Ja joskus ne kirjat, joihin rakastuu, koskettavat tavalla, jota ei osaa määritellä edes itselleen, saati sitten muille. Ja vaikka osaisi, esiin nousevat asiat voivat tuntua niin henkilökohtaisilta, että niiden jakaminen on arempi paikka kuin keskivertokirjasta kertominen. Kudottujen kujien kaupunki ei koskettanut ihan näin syvältä, mutta muistan törmänneeni aiemmin sellaiseen tilanteeseen 🙂

      Tykkää

  3. Katri sanoo:

    Kudottujen kujien kaupunki on tämän vuoden yksi lempikirjoistani, se on niin kaunis ja hieno ja ah ❤ Ostin sen englanniksikin, koska kiinnostaa tietää, muuttuuko Itärannan kaunis kirjoitustyyli kun kieli vaihtuu.

    Tällä hetkellä postausluonnoksissa roikkuu Harry Potter and the Cursed Child, osittain siksi etten tiedä kuinka paljon viitsin avata kirjan juonta, osittain koska suhtautumiseni siihen on niin ristiriitainen etten tiedä miten pukisin asian sanoiksi. Saa nähdä miten käy…

    Tykkää

    • Kirjavaras sanoo:

      Olisi hurjan mielenkiintoista lukea tämä englanniksi! Itärannan kieli oli niin kaunista suomeksi, ja hänen englanninkielinen versionsa voi hyvin olla yhtä kaunis 🙂

      Ei ihme, että painit Cursed Childin kanssa. En ole siihen vielä ehtinyt tarttua mutta se tuntuu herättävän intohimoja suuntaan jos toiseen. Toivottavasti luonnoksesi selkiytyy postaukseksi asti!

      Tykkää

Jätä sormenjälkesi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s