Marraskuun tunnustukset

TÄSSÄ KUUSSA

En voi sanoa marraskuun menneen suunnitelmieni mukaan, mutta silti se sujahti ohi antaen tilaa vuoden viimeiselle kuulle. Opiskelut ovat pitäneet minut kiireisenä, mitä ei uskoisi siitä, että olen suorittanut tähän mennessä kaksi kurssia (joista kummastakin komeilee vitosen arvosana, oho!). Kyllä ne loputkin kurssit tulevat vielä suoritetuiksi, mutta mitä lähemmäs kuun vaihdetta on päästy, sitä selvemmin on käynyt ilmi, että pitää painaa jonkinlaista jarrua ja antaa itselleen aikaa. Opiskelun ja muun elämän kiemuroiden kanssa blogi on jälleen elänyt hiljaiseloa, vaikka takaraivossa tykyttääkin ajatus rästibloggausten vuoresta. Vapaina hetkinä olen mieluummin ottanut (jonkun muun kuin kurssille luettavan) kirjan käteen kuin alkanut kirjoittamaan postausta jo lukemastani. Myös kokonaan tauolle jääminen on käväissyt mielessäni, mutta luotan siihen, että pian alkavalla joululomalla jää aikaa blogillekin.

Vaikka välillä väsyttää, en ole kulkenut koko marraskuuta silmät puoliummessa ja uneksien lomasta. Olen tässä periodissa alkanut oivaltaa, mitä opiskelemani kirjallisuustiede oikeastaan on ja se inspiroi minua jatkamaan. Olisipa vuorokaudessa enemmän tunteja lukemiselle ja etenkin luetun pohdiskelulle! Olen kirjoittanut ensimmäisen kymmenen sivun esseeni ja pituus, joka aluksi vaikutti möröltä, paljastuikin vain pintaraapaisuksi. Olen iloinnut uusista ihmisistä, joihin olen tutustunut uuteen kaupunkiin muutettuani, ja nauttinut niistä hetkistä, jolloin syksyn pimein kausi olikin valoisa ensilumen takia.

Marraskuun tunnustukset

LUETUT

Peter Ackroyd – The Fall of Troy (tunnustus)

Fantastisia elementtejä hyödyntävä historiallinen romaani myyttisen Troijan kaupungin kaivauksilta kyseenalaistaa hellimämme kuvan antiikin kulttuuriperinnöstä ja kysyy, mikä osuus idealismilla on historiankirjoituksessa. Herkullisen provokatiivinen romaani antiikin, historian ja mytologian ystäville.

Paula Havaste – Veden vihat (tunnustus tulossa)

Veden vihat on jatkoa Havasteen 1100-luvulle sijoittuvan Vihat-sarjaan. Tällä kertaa Kertte päätyy Koluvaniin, nykyiseen Tallinnaan, jossa hän toivoo voivansa jättää veriteot taakseen.

Toni Morrison – Minun kansani, minun rakkaani (tunnustus tulossa?)

Minun kansani, minun rakkaani on kolmas Morrisonilta lukemani kirja. Kirja kirjalta Morrisonin käsittelemät aiheet tuntuvat muuttuvan rankemmiksi. Tämä romaani on niin voimakas kuvaus Yhdysvaltojen orjuudesta, että se sai minut voimaan lähes fyysisesti pahoin.

Jonathan Franzen – Purity

Purity on moniulotteinen romaani, josta löytyy teemoja moneen lähtöön: on perhe- ja parisuhteita, sananvapautta ja sen rajoituksia, journalisteja ja vuotajia sekä idealismia monessa muodossa. Aluksi olin hyvin innoissani kirjasta, mutta keskivaiheilla lukeminen alkoi tuntua hieman raskaalta ja loppuun pääseminen kestikin melkein kaksi kuukautta.

Juhani Karila – Omenakrokotiilin kuolema (tunnustus)

Hävettää ajatella, milloin viimeeksi olen lukenut novellikokoelmaa, mutta osittain #novellihaasteen innoittamana päädyin tutustumaan kotimaiseen lyhytproosaan. En ehkä täysin lämmennyt novellien absurdismille, mutta novellille lajityyppinä kylläkin.

William Shakespeare – Hamlet

Shakespearen Hamlet on näytelmäkirjallisuuden helmi, eikä ole ihme, että se tuli vastaan näin alkuvaiheessa opintoja.

Sanna Tahvanainen – Pikkumusta (tunnustus)

Pikkumusta vie 1920-luvun Pariisiin, boheemiin taiteilijayhteisöön ja kuninkaallisten pakopaikkoihin. Romaanissa tahtipuikkoa heiluttaa muoti-ikoni Coco Chanel, joka luo kuolematonta mainettaan ja pakenee painajaistensa haamuja.

Voltaire – Candide

Valistuksen ajan klassikkosatiiri on täynnä absurdismia, verenvuodatusta, outoja sattumia, pahaa oloa ja kaiken läpi tunkevaa optimismia. Minulle se ei ollut klassikoista puhuttelevin, mutta merkittävä osa kirjallisuushistoriaa kuitenkin.

Marraskuun tunnustukset2

ENSI KUUSSA

En pääse nauttimaan koko lomasta ilman koulutöitä, mutta aion järjestää itselleni aikaa rentoutua kunnolla ja lukea juuri sitä, mitä haluan. Aion kurkistaa ensi vuoden uutuuskirjoihin, käydä kulunutta vuotta läpi ja miettiä, mitä kaikkea se sisälsikään. Toivottavasti aikaa jää myös blogille!

Joko tiedät, mitä aiot lukea joululomalla?

Advertisements

2 thoughts on “Marraskuun tunnustukset

  1. sallawa sanoo:

    Loppuvuosi on aina sitä kiireisintä aikaa. Tuntuu, että jouluaattona vasta on aikaa kunnolla hengähtää, ilman jatkuvia pohdintoja kaikesta siitä, mitä pitäisi tehdä. Toivon sinulle rentouttavia lomapäiviä sitten, kun ne koittavat! 🙂 Joulun aikaan aion lukea vain sellaista mitä mielin, ilman yhtäkään pitäisi-ajatusta. Jospa vihdoin olisi esimerkiksi Westön ja Missä kuljimme kerran aika.

    Tykkää

Jätä sormenjälkesi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s